Kirjoittajalta admin

Päivä palautumista

Viimeinen pari viikkoa on ollut melkoista haipakkaa ja palautuminen on jäänyt vähälle. On ollut paljon koulutuksia, pitkiä päiviä jolloin joutuu istumaan paikallaan. On ollut esittelytilaisuuksia jotka edellyttävät seisoskeluja. On ollut liian lyhyitä yöunia ja liian vähän palauttavaa liikuntaa. Ruokailutkaan eivät ole olleet ihan sitä kaikkein optimaalisinta.

Tänään oli päivä jolloin totesin haluavani kuunnella kehoa. Havahduin kyllä taas neljän viiden välillä kun puolisko lähti aamuvuoroon ja koirat lauloivat konserttiaan alakerrassa. Tiesin kuitenkin ettei minun tarvinnut nousta, joten hetken aikaa kun houkuttelin unta, nukahdin uudelleen heräten vasta vähän ennen seitsemää. Mitä luksusta! En kiirehtinyt nousemista, vaan annoin itselleni luvan loikoilla ja selailin facea ja nautin vain kiireettömyydestä.

Noustuani tiedostin kaikki ne tekemättömät tehtävät jotka odottivat huomiotani. Tiesin että vaikka rästien tekeminen pois päiväjärjestyksestä olikin palkitsevaa ja stressiä vähentävää, nyt oli fiksumpi kiinnittää huomio muuhun. Eilisen illan vietin brändikoulutuksessa ja kouluttaja totesi tuolla, että nyt on 72 tuntia aikaa pistää asioita paremmalle tolalle. Sen jälkeen muistijälki haalenee ja hyvät aikeet siirtyvät hatarien muistikuvien arkistoon odottamaan seuraavaa koulutusta jonka jälkeen sitten ehkä havahtuisi tekemään asioita. Maanantaina oli ollut myös palaveri strategiakouluttajani kanssa, ja sen aikana tehdyt suunnitelmat edellyttivät myös täytäntöönpanoa. Osin tehtävät olivat samoja ja olinkin tietoisesti jättänyt maanantain keskustelut muhimaan ja odottamaan tiistain koulutusta ennenkuin tein niille aktiivisesti mitään. Nyt oli aika kaivaa muistiinpanot esiin ja aloittaa sloganin sorvaus.

Muutoksen tiennäyttäjä tasapainoiseen oloon. Tasapainoisen olon viistastenkivet. Tiennäyttäjä hyvään oloon. Olon tasapainon etsijän tiennäyttäjä. Tasapainoisen olon etsijän tiennäyttäjä… lopulta valitsin kaksi versiota jotka olivat päätyneet paperille useamman pyöritellyn lauseen jälkeen kahdesti. Tiennäyttäjä muutoksessa kohti tasapainoista oloa ja Tasapainoisen olon etsijän tiennäyttäjä. Heitin nämä parviälyn pohdiskeltavaksi ja sainkin heti korjausehdotuksia. Ihana parviäly! <3

Makustelin muokattua versiota lauseesta ja alitajuntani lähti työstämään ideaa eteenpäin. Olin pohdiskellut miten logo päivittyy kun yrityksen nimi vaihtuu. Siivekkäästä sydämestä en ole valmis luopumaan, mutta jotenkin kaipasin ”alkemistin työvälineitä”. Ensimmäinen ajatus oli lisätä ”graalin malja”, elämän eliksiiriä kuvaava astia. Joten ennenkuin huomasinkaan olin taas canvassa sommittelemassa uutta logoa ja tekstiä. Takaraivosta joku pieni ääni sanoi että uudistuvan ilmeen piti päätyä mainostoimiston pöydälle ja tarkoitus oli jättää homma ammattilaisille…

No kun luovuus virtaa, ja tämä tuntui palauttavalta ja hyvältä, niin antaa mennä.. Ja kohta valmiina olikin leiska jossa oli nimi, kuva ja slogan.. Viimeistely saa sitten jäädä ammattigraafikon käsiin. Olen melko tyytyväinen lopputulokseen, mitä mieltä sinä olet? Mitä ajatuksia tämä herättää?

 

Kesätukka – Wellahair

Aloitetaan heti pienellä markkinointipläjäyksellä. Sain lauantaina istahtaa Wellan studiolla kahden upean islantilaismimmin käsittelyyn. Kyseessä oli siis islantilaisille kampaajille järjestetty koulutus ja olin yksi näistä päivän harjoituspäistä.  Ihania mimmejä Elisabet ja Bryndisran!

Elisabetistä tuli olemuksesta vahvasti mieleen eräs ”kaimansa” Lisbeth Salander, tosin sillä erotuksella että tämä hurmaava mimmi oli vain noin 150 senttinen. Olemus kuitenkin kynityn hiuskuontalon kanssa, maihareissa, tiukoissa housuissa ja läpikuultavassa käärme-kuvioisessapaidassa ja kaulassa roikkuvassa lohikäärmekorussa ulos lähtiessä täydennettynä pilottitakilla oli varsin samanlainen kuin mitä mielikuvani tuosta fiktiivisestä hahmosta on. Angstisen synkkyyden sijaan Elisabet oli kuitenkin mitä hyväntuulisin ja sydämellisin ihminen. Ja Bryndisran! Oi taivas! En ole saanut yhdeltäkään suomalaiselta niin taivaallista hiusten pesua! Olin aivan ekstaasissa pesupaikalla. Jämäkkä, voimakas ote ja tuntui todella että veri lähti kiertämään päänahassa ja hiukset tulivat kunnolla puhtaiksi. Ja sitten vielä hoitoaineen kanssa tehty päähieronta. Leijuin sen jälkeen takaisin kampaamotuoliin.

Mitäs hiuksille sitten tehtiin?

Ensin hiuksista häivytettiin juurikasvusta harmaat (kyllä, niitä on jo aika paljon), sitten hiuksiin loihdittiin eloisuutta kuparisilla, ruskeilla ja punaisilla raidoilla ja lopuksi hiukset ohennettiin veitsellä kynäotteella. Noin puolet hiusmassasta jäi kampaamon lattialle, mutta nyt hiukset jaksavat taas kihartua kunnolla. Kuvaa varten hiuksille ei tehty muuta kuin kuivattiin diffuuserilla. Ja kotona riittää että jatkan hiusten hoitoa curly girl menetelmällä (kuten viimeiset kuukaudet olen tehnytkin) ja kesä pitäisi mennä helpon kiharan kanssa. Hiuksiin jätettiin reilusti pituutta, niin että tarvittaessa saan hiukset yhä kiinni ja nutturalle, mutta nyt tällä kevennetyllä pehkolla sitä ehkä malttaa antaa niiden olla myös auki välillä. Olen kutreihini erittäin tyytyväinen, joten ei voi muuta todeta kuin: Kiitos Wella ja kiitos Elisabet ja Bryndisran. <3

Zetan päivyri

Olen lähes koko ikäni kirjoittanut päiväkirjoja. En ole niitä ihmisiä jolla pysyisi kaikki elämän yksityiskohdat muistissa ilman että niitä kirjaisi johonkin ylös, joten sen lisäksi että olen säilyttänyt ala-asteen teinikalentereista lähtien kaikki kalenterini, olen yläasteelta lähtien kirjoittanut myös päiväkirjaa ja vuodesta 2004 lähtien blogia. Tämä ensimmäinen blogi oli tunteiden vuoristorataa ja henkisen kasvun läpikäymistä. Blogi oli julkinen, mutta kirjoitin sitä kuitenkin enemmän päiväkirjaksi itselleni ja sitä lukivat lähinnä muutamat kaverit. Viime vuosina tuo vanha zetan päivyri on viettänyt hiljaiseloa. Ehkä syynä on osin se, että olen tasapainossa itseni kanssa ja osin se että kirjoittaminen suuntautui viime aikoina muihin kanaviin kuin blogiin ja ne blogipostaukset joita olen tehnyt ovat olleet enemmän työhön liittyviä päivityksiä.

Nyt kuitenkin tuntui siltä että haluan palata oman blogin kirjoittamiseen, joten on aika avata uudestaan

Zetan päivyri

Tällä kertaa lupaan ettei luettavana ole ranteet-auki-angstia ja hormonipaatosta, vaan enemmän niitä oman elämän oivalluksia ja ilon ja positiivisuuden jakamisia, unohtamatta tietenkään hyvinvoinnin vinkkejä kuten Hyvinvoinnin alkemistin päivyriltä voi odottaakin. Ehkä mukaan mahtuu kaupallista yhteistyötäkin, ainakin oman firman juttuja sivutaan varmasti ja mahdolliset yhteistyökuviot tuovat ainakin reportteja kulisseista, vaikkei sen suuremmin markkinointiviestintää tulisikaan. Mutta ei sitä koskaan tiedä jos vaikka joku arvonta tai vastaava rakennettaisiin yhteistyössä jonkun yhteistyökumppanin kanssa.

Tervetuloa siis seuraamaan allekirjoittaneen elämää